Värtsilän historiaa

Asutus

Historiatietojen mukaan Värtsilässä oli asutusta 1400-luvulla Värtsilän kylällä, Kilovaaralla ja Sääperinrannassa. Myöhemmin 1500-luvulla asutusta oli myös Patsonvaaralla eli Patsolassa ja Uudessakylässä. Kylinä mainitaan myöhemmin Kakunvaara ja Kaustajärvi. Vuonna 1637 Värtsilässä oli 59 taloa, joiden miesluku oli 60. Taloissa asui tietysti muutakin perhettä, mutta ainoastaan miehet mainitaan kirjoissa. Värtsilä kuului Sortavalan pogostaan. Pogostat olivat kreikkalaiskatolisia hallintopitäjiä ja samalla kirkollisia yksiköitä.

Sodat sekä isoviha autioittivat ja hävittivät asutusta ja kyliä. Asukkaat siirtyivät paikasta toiseen. Karjala oli vuosisatojen ajan joko Venäjän tai Ruotsin vallan alaisena. Maiden kesken oli useita sotia, joilla riideltiin Karjalan alueesta. Sodat, katovuodet ja sairaudet tekivät tuhojaan myös Värtsilässä. Näiden vuoksi asukasmäärät vaihtelivat suuresti vuosikymmenien aikana. Koska kylien välisiä rajoja ei ollut tarkkaan määritelty, kylien väliset riidat kaskimaista olivat varsin yleisiä. Niinpä kylien maita jaettiin Värtsilässä vuonna 1774, mutta jakojen jälkeen tuli useita kiistoja niityistä ja kaskimaista. Uusia omistussuhteita ei ymmärretty ja hyväksytty. Koko maassa toimeenpantiin isojako. Tohmajärvellä, johon Värtsilä kuului, isojako alkoi 1800-luvun alussa. Värtsilässä isojako saatiin päätökseen 1850-luvulla.

Värtsilän lentokenttäVärtsilän lentokenttää tekemässä 1930-luvun lopulla. Kuvassa keskellä valkopaitainen Onni Honkanen.

Copyright © 2013 Värtsiläisten Seura ry